valot ja varjot ovat mielenkiintoisia.
juuri nyt valon määrä saa minut iloitsemaan
jokaisesta varjostakin.
tässä kuvassa on kolme muistoa, muistettavaksi. patosilta kuuluu niihin muistoihini,
mummon kanssa kuljettuihin.
välivainiolta suureen maailmaan,
ihan tapuliin asti kauppaan.
ehkäpä mummo ostaa jonkin pienen hyvän ja makean.
pistetalon asuntoon
isän kanssa kannettiin sänky,
ensimmäisiin öihin
nukuttavaksi
pois kotoa.
kanavan varrella
pienessä asunnossa
elämän myrskyjen saattamana
hetken hengähtäen
ja taas matkaa jatkaen.
hiukan jo seestyneenä.
lumen alta
vihreää
jään alta
juoksevaa vettä
5 kommenttia:
Valo ja varjot on tosiaan jännää.
Monta muistoa kertynyt matkan varrella.
Sinä osaat yhdistää hienosti sanat ja kuvat:)
Ai että mä tykkään tuosta viimeisestä kuvasta! :)
Sinulle on tunnustus blogissani:)
Mukavia kuvauspäiviä!
Miekin viimeiseen ihastuin... =)
Lähetä kommentti