pieniä, kauniita ihmeitä
kunhan ennättää
pysähtymään
katsomaan
ja tarkentamaan.
kyllä minä tämän viellä jaksan,
punnerran ja puuskutan
ja levähdän vaikka välillä.
tämä vesi
tämä köngäs
virtaava
liikkeessään rauhoittava
minä pysähdyn
annan veden virrata
ja kiirehtiä
hetki
aurinkoa
varjoina
polullani
en ottanut
käteen
annoin olla
keskeneräisenä
hiomattomana
käteen
annoin olla
keskeneräisenä
hiomattomana
punnerra,
punnerra,
hikoile,
kestä
on paikka
jossa
tasata
hengitys ja mieli.
toukokuussa 2009